Haluaisin Vänttilän pihapiiriin vanhoja maatiaisperennoja ja luonnonkukkia. Niiden kerääminen on tietysti järkevää aloittaa mahdollisimman läheltä. Ennen talon peruskorjausta pihalla kuulemma kasvoi kulleroita, mutta ne valitettavasti kuolivat. Kaukaa niitä ei kuitenkaan tarvitse lähteä etsimään, sillä Aittalan aution pihassa niitä kasvaa runsain mitoin. Vielä pari viikkoa sitten ne kukkivat näin kauniisti.

Olen saanut luvan siirtää niitä oman pihan perennapenkkiin. Siemeniä voisi myös kerätä, vaikken kyllä ole aiemmin harrastanut siementaimien kasvatusta. Enkä kyllä mitään muutakaan puutarhanhoitoa. Peukalo kun on ihan muun värinen kuin vihreä ja se on kaiken lisäksi keskellä kämmentä...

Huomenna olisi tarkoitus lähteä katsastamaan, löytyisikö klorofylliläisten taimenvaihtopäivästä jotain muuta siihen tulevaan perennapenkkiin. Ja samoin vasta rakenteilla olevaan ryytimaahan, jonka kehikko sai tänään pintaansa tervamaalia eli Roslagin mahonkia. Maali vai loppui kesken, joten pitää hankkia lisää puutärpättiä. Muita aineksia, eli vernissaa ja Turkansaaren hautatervaa on vielä toiseenkin satsiin.

Vänttilä on perustettu 1770-luvulla. 1800-luvun loppupuolelle saakka se oli kruununtila.

Kruununtila oli kruunun täydellistä omaisuutta ja sen asukas suoritti maaveroa maksaessaan vuokraa tilan hallintaoikeudesta kruunulle. Kruununtilan isännyyden vaihtuessa maaherra antoi uudelle isännälle immission eli asukkaaksiottotodistuksen. Maaherralla oli myös oikeus ja velvollisuus häätää kruununtilan huonoon hoitoon tai maksamattomiin veroihin syyllistynyt isäntä.

Lähde: Elvi ja Pauli Lappalaisen Sukuseura

Kruununtiloilla tehtiin määräajoin katselmuksia. Tämä on vuonna 1845 tehdyn katselmuksen pöytäkirja:


Käännettynä pöytäkirjan teksti kuuluu:

Vuonna 1845 18. syyskuuta toimitettiin allekirjoittaneelta [tehtävään] määrätyltä kruunun nimismieheltä, kihlakunnan lautamies Henric Karhun avustamana, taloudellinen talon katselmus Wänttilän 1/6 manttaalin kruununtilalla n:o 61 Laitasaaren kylässä ja Muhoksen pitäjässä.

Asianmukaisen 31. joulukuuta 1842 annetun asukasoikeuskirjeen [maaherran myöntämä immissioni- eli asukasoikeuspäätös] perusteella tätä tilaa asuu Abraham Abrahamsson Wänttilä.

Rakennukset
ovat kaikessa suhteessa riittävät ja hyvässä kunnossa

Pellot
16 tynnyrinalaa ohrakylvön mukaan [laskettuna siis tyypillisen ohran kylvötiheyden perusteella] hyvässä viljelyksessä [nautinnassa] ojien ja aitojen kera

Niitty
50 kuormanalaa raivattua, tuottaen sekaheinää, aidattu ja varustettu 11 ladolla

Huomautus
Maanlaatu, joka koostuu hiekansekaisesta mullasta savipohjalla, on viljavaa, metsä jaettu, muuta kotitarve[puuta] saadaan vaan ei hirsiä, kelvollinen laidun, humalatarhaa tai yksityistä kalavettä ei ole. Asukas erityisen ahkera ja huolellinen maanviljelijä.

Lähde

Kruununtilojen, kruunun uudistilojen ja autiotilojen katselmuspöytäkirjat 1845-1885. Arkistoyksikkö: Hg1:18. Oulun lääninhallituksen lääninkonttorin arkisto. Oulun maakunta-arkisto, Oulu.

Kiitos naapurillemme Eskolle translitteroinnin korjauksesta ja käännöksestä.

Yksi Mettäperän vanhimmista rakennuksista on autiotupa, jota kutsutaan Jannen mökiksi tai Aittalaksi. Alunperin tupa on ollut Vänttilän aitta. 1930-luvun alussa Vänttilän tilasta lohkottu tila sai sillä sijaitsevan aitan mukaan nimekseen Aittala. Hirsiaitta muutettiin asuinrakennukseksi.


Tupa on ollut pitkään autiona. Kullerot kaunistavat rehottavaa pihaa. Lisäksi tuvan ympärillä kasvaa ainakin idänvirpiangervoa (jos lajinmääritys osui oikeaan), juhannusruusua ja keltakurjenmiekkaa.


Sisällä on asukkaista kertovia jälkiä, esimerkiksi kauniin vaaleanpunainen porstuan seinä ja kolhuja kärsineitä astioita. Osa ikkunoista on peitetty vanereilla ja ne pimentävät tuvan tehokkaasti, joten kuvia on toistaiseksi enimmäkseen ulkoa. Aittalan tarina saa jatkoa myöhemmin, luvassa on mm. kuvia menneiltä ajoilta.